Ajankohtaista

Ajankohtaissivustolta löydät Helsingin Talousapoiliittisen Kansallisseura ry:n ajankohtaisia tapahtumia, julkisia kannanottoja ja kaikille avoimia yhteisiä tilaisuuksia.

 

Suomen talouskasvun nopeuttaminen PK -yrityksille suunnatuilla julkisilla hankinnoilla

 

Taustaa

Suomen kansantalous ei ole kasvanut 17 vuoteen. Syynä stagnaatioon on tuottavuuskasvun pysähtyminen, mikä johtuu pääosin liian alhaisesta kasvuinvestointien tasosta 2010-luvulla sekä tehtyjen työtuntien kasvun pysähtymisestä maamme taloudessa. Vaikka työllisyysaste on noussut, kansantalouden tasolla tehtyjen työtuntien määrä ei ole kasvanut.

Julkisuudessa on esitetty ehdotuksia investointien vauhdittamiseksi keventämällä yhtiöverotusta. Lisäksi työn kannustavuutta on haluttu parantaa madaltamalla ansiotuloverotuksen progressiota. Esitetyissä malleissa ongelmana on kuitenkin se, että yritysverotuksen ja ansiotuloveron progression alentaminen pienentäisi verotuloja lyhyellä aikavälillä. Lisäksi kansallisen yhtenäisyyden näkökulmasta verokannusteiden käyttöönotto olisi reiluinta ajoittaa tilanteeseen, jossa merkittävät menoleikkaukset on jo tehty. 

Jotta Suomen talouskasvu saadaan uudelleen käyntiin, tarvitaan miljardien eurojen vuosittainen katalyytti. Tätä ei voida rahoittaa julkisella velkarahalla.

 

Julkiset hankinnat uuden kasvun mahdollistajana

Suomalaisista yrityksistä 98,3 % on pk-yrityksiä. Suurin osa 2000-luvulla syntyneistä uusista työpaikoista onkin ollut pk-yrityksissä. Erityisesti alle 50 henkilöä työllistävät pienyritykset ovat olleet merkittäviä työllistäjiä – joillakin vuosina niiden osuus kaikista uusista työpaikoista on ollut yli 90 %. Samaan aikaan suuryritysten tarjoamien työpaikkojen määrä on laskenut.

Tästä huolimatta pk-yritysten merkitys ei näy julkisissa hankinnoissa. Esimerkiksi Hanselin julkistamien tietojen mukaan pk-yritysten osuus sen toimittajista on vain hieman yli 50 % ja niiden kautta tehtyjen hankintojen osuus kokonaisuudesta on alle puolet. Koska suurin osa Suomen pk-yrityksistä toimii yksinomaan kotimarkkinoilla, julkisten hankintojen kohdentaminen suuryrityksille ja toisille julkisen talouden toimijoille heikentää pk-sektorin ja sen myötä kansantaloutemme elinvoimaa.

Suomen 270 miljardin euron bruttokansantuotteesta noin 50 miljardia koostuu julkisen sektorin hankinnoista. Jos pk-yritysten osuutta julkisista hankinnoista kasvatettaisiin 10 prosenttiyksiköllä (esimerkiksi 45 %:sta 55 %:iin), pk-yrityksille syntyisi noin 5 miljardin euron vuotuinen lisäliikevaihto. Tämä vastaa noin 1,9 %:n osuutta bruttokansantuotteesta.

 

Ehdotuksen keskeiset hyödyt

  • Lainsäädännöllinen perusta: EU-lainsäädännössä tunnetaan muun muassa käsitteet "Social Procurement" ja "Positive Action", joiden tavoitteena on tasoittaa pelikenttää perinteisten ostokriteerien ohella sosiaalisen vastuun, eettisyyden ja muiden yhteiskunnallisesti tärkeiden tekijöiden avulla. Lisätietoa:
    Social Procurement – European Commission

     

  • Työllisyys ja verokertymä: Toisin kuin suuryritykset, pk-yritykset työllistävät pääosin Suomessa ja maksavat veronsa Suomeen. Hankintojen painopisteen siirtäminen pk-yrityksiin lisäisi työllisyyttä ja verotuloja ilman, että julkisen sektorin menoja tarvitsisi kasvattaa. Lisäksi pk-yritysten vahvistuminen synnyttäisi dynaamisia vaikutuksia, kuten uusia kotimaisia investointeja ja positiivisia menosäästöjä työllisyyden paranemisen myötä.

     

  • Kasvun mahdollistaminen yrittäjille: Yrittäjät eivät tyypillisesti perusta yrityksiä saadakseen yritystukia tai -lainoja, vaan myydäkseen tuotteitaan ja palveluitaan. Julkisten hankintojen painopisteen siirtäminen pk-yrityksille mahdollistaisi niiden liikevaihdon ja koon kasvun, prosessien kehittämisen yhteistyössä suurempien asiakkaiden kanssa sekä referenssien hankkimisen liiketoiminnan laajentamiseen.

     

  • Kustannustehokkuus ja ketteryys: Pk-yritykset pystyvät usein tarjoamaan palveluita suuryrityksiä kilpailukykyisempään hintaan sekä kehittämään ketterämpiä prosesseja ja toimintamalleja julkisen sektorin käyttöön. Tämä edistäisi innovatiivisia ratkaisuja ja mahdollistaisi julkisen sektorin toimintamallien kehittämisen yhteistyössä ketterien toimittajien kanssa.

     

  • Yritysekosysteemin vahvistaminen: Suomen talous tarvitsee mikroyrityksiä, jotka kasvavat pieniksi yrityksiksi; pieniä yrityksiä, jotka kasvavat keskisuuriksi; keskisuuria yrityksiä, jotka kasvavat suuryrityksiksi; ja suuria yrityksiä, joista tulee kansainvälisiä toimijoita. Tämä kehitys vaatii vahvaa yritysekosysteemiä, jonka kasvua kotimarkkinoiden on tuettava.

     

  • Kansainväliset esimerkit: Yhdysvalloissa käytetään hankintapolitiikkaa, jossa pienet ja keskisuuret ns. SMB-yritykset sekä tietyt vähemmistöryhmien omistamat yritykset saavat etuja liittovaltion ja muiden julkisten hankintojen kilpailutuksissa. Tämä malli on ollut käytössä jo pitkään ja on yksi syy siihen, miksi Yhdysvalloissa on huomattavasti Eurooppaa dynaamisempi pk-yritysekosysteemi ja suurempi määrä kasvavia yrityksiä.

Tiivistelmä

  • Julkisten hankintojen painopisteen siirtäminen pk-sektorille (mukaan lukien mikroyritykset) mahdollistaisi miljardien eurojen vuosittaisen kasvuruiskeen ilman, että julkisen sektorin menot kasvaisivat.

     

  • Pk-sektorin vahvistaminen kasvattaisi työpaikkojen ja verotulojen määrää sekä lisäisi kotimaisten investointien volyymia. Myöhemmin kehitystä voitaisiin vauhdittaa verotuksellisin rakenneuudistuksin.

     

  • Muutoksen toteuttaminen edellyttäisi lainsäädäntöuudistuksia, mutta ne voitaisiin rakentaa EU:n "Social Procurement" ja "Positive Action" -konseptien pohjalle.

 

Juha Holkkola, 27.2.2025

Helsingin Talouspoliittinen Kansalliseura Ry